tiistai 28. lokakuuta 2014

Värikkäitä tipusia

Lauantaina vietetiin islamilaista uuttavuotta ja sen takia meillä oli vapaata koulusta. Saatiin kutsu Elsan koulun jaavanopettajan, Pak Zukiyonon kotiin ja niinpä lähdettiin hänen tyttären ja tyttärensä miehen kyydillä klo 8 kohti lähestä kylää. (tässä vaiheessa oisin halunnu mainita kylän nimen, mutta en tietenkään muista sitä...) Perille päästyämme meijät istutettiin pyödän ääreen ja siitä se mussuttaminen alkoi. Koko päivän söin jotain. Pisin syömätön väli oli varmaan se kun nukuin päiväunet. Bu Nuris ja hänen miehensä asuivat Pak Zukiyonon naapurissa ja siellä saatiin lounaaksi kanaa ja tursasta.

Vasemmassa yläkulmassa kanaa, keskellä kanaa ja jonkun linnun munia (keskusteltiin tästä linnusta, mut en muista sen nimeä), tursasta, joka ei ollut erityisen hyvää tai pahaa ja oikeassa kulmassa on meijän guavamehut, joka oli tosi hyvää.

Nähtiin myös Pak Zukiyonon toisen tyttären aivan pikkuinen 3 viikkoa vanha vauva, jonka hiukset oli ajettu kokonaan pois jonkun islmilaisen perinteen vuoksi. Oli se kyllä aika söpö. Bu Nurisin mies oli ostanut heidän tyttärelleen Zeldalle (joka pelkäsi mua ja Elsaa aivan hillittömästi) kolme värjättyä kananpoikaa, jotka oli myös aika söpöjä.




Bu Nuris, hänen isänsä ja miehensä.

Haluttiin myös nähdä perheen lehmä. Sillä ei ollut nimeä, mutta arvoltaan se on kuulemma noin Rp. 30 000 000 eli 2100 euroa. Ei mitään hajua minkä arvosia lehmät Suomessa on, mutta tiiän, että täällä paikallisille toi on ihan älytön määrä rahaa.


Tässä tätä kirjoittaessani sain ihanaa jäistä guavamehua, joka oli osa yhden päiväkotiopettajan aamiasta. Kyllä musta pidetään täällä huolta. Nam.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti