Bu Zulfa oli tosi kauniina, koristeena huivissaan perinteisesti jasmiininkukkia. Myös sulhanen Pak Prie oli meikattuna ja laitettuna. Saatiin ruokaa ja mehua, jossa oli joukossa melonin-, papaijan- ja hyytelöpaloja sekä kuunneltiin paljon puheita indonesiaksi. Lopuksi otettiin taas kaikista vieraista kuvia morsiusparin kanssa ja kuvia otettiin myös kahden bulen kanssa.
Rivissä istumassa Bu Ulin, Bu jonka nimeä en muista, Bu Firoh, Bu Olif, minä ja Bu Nur. Välissä on myös Bu Eka ja Elsa, mutta ne on jotenki onnistunu piiloutumaan.
Bu Eka, sylissään Eva (joka lausutaan Ifa ja on aikasemmin tässä blogissa esiintynyt nimellä Ifa...), Bu Ummi, Bu Firoh, Pak Prie, Bu Zulfa, Bu Olif, kaks joitten nimeä en muista ja Bu Nur. Sekä joukko lapsia, joiden nimistä ei harvainta haisua sekä keskimmäisinä tietysti minä ja Elsa.
Lahjoja tuodaan perinteisesti morsiammelle ja mua ohjeistettiin antamaan Rp. 20 000 eli vähän alle 2 euroa. Noh annettiin Elsan kanssa yhdessä Rp. 50 000 ja kirjotin morsiammelle Eino Leinon runon. Kääntäminen oli varsin viihdyttävää, varsinkin ku mukana ei ole suomi-englanti sanakirjaa, eikä nettiin ole asiaa läheskään niin usein kun ois tarvetta.
I love forest and I love the world,
now I love only her,
she is my forest and my world,
she is my only one.
I loved the night and I loved the day,
now I love only her,
she is my wonderful creature of twilight
such a beauty but oh so shy.
I loved others and I loved myself
now I love only her
she is I for me, she is others for me
she is my dearest, the love of my life.
Minä rakastin metsää ja maailmaa,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on minun metsäni, maailmain,
hän on minun ainoain.
Minä rakastin yötä ja päivää myös,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän, hämärän impeni ihmeellinen,
niin vieno, mut väistyvä ain.
Minä rakastin muita ja rakastin itseäin,
nyt rakastan häntä mä vain,
hän on mulle minä, hän on mulle muu,
hän on minun armahain.
Eino Leino
Semmonen käännös sitten tuli. Tajuaahan tosta nyt sentään idean. Kai?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti