Koulun jälkeen menin seuraamaan marssibändin harjoituksia ja oli kyl siistiä! Olin odottanu jotain partiomarssi-musiikkia, mut se oliki enemmän sambakulkue musiikkia. Rumpuja soitti pojat ja tytöt soitti kellopelejä ja pianoka:ita. Opettaja puhalteli pilliin ja heitteli isoa hopeista kapulaa. Kulkue kulki kylän läpi, mutta en sitten kovin kauaa niitä seurannut, vaan lähdin kohti Elsan koulua.
maanantai 3. marraskuuta 2014
Perjantai
Oon nyt havainnut, että mut jätetään yhä useammin täysin yksin pitämään tuntia. Muutenhan tuo on ihan hauskaa, mutta koska en omista mitään oppikirjoja tai kunnollista indonesian kielitaitoa, on tuntien pitäminen välillä vähän jännittävää. Tosi harvat oppilaista oikeesti ymmärtää englantia, enkä voi sanoa, että munkaan kielitaito ala-aste-ikäisenä ois riittänyt minkään näköseen keskusteluun. Niinpä mun pitämät tunnit sisältää aina paljon sähläämistä ja joskus jonkin verran myös opiskelua. Perjantaina pidin kakkosluokan tunnin yksin, koska Bu Mux oli hoitamassa vauvaansa (täällä ei mitään äitiyslomia pidetä, vaan vauvaa hoidetaan siinä työn lomassa). Tunti meni mun mielestä ihan ookoosti, sain lapset tekemään viikonpäivä-aiheisia tehtäviä ja suurin osa oppilaista oikeasti teki niitä, eikä juossut ympäri luokkaa leikkiautojen kanssa... Kun olin päästänyt suurimman osan oppilaista jo rukoilemaan, alkoi kaks oppilasta itkeä ihan hillittmästi ja mulla ei ollu mitään hajua, mitä siinä tapahtui. Käskin sitten molempien mennä pesemään kasvonsa ja lähtemään rukoilemaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti